Rautakymi: Talonpoikia, seppiä, lohiylimyksiä

Ennen vuotta 1989 itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikolta ei tunnettu montaakaan rautakautista asuinpaikkaa tai hautaa ja irtolöydötkin oli laskettavissa yhden käden sormin. Löydöttömyyden perusteella aluetta ei ole luettu kuuluvaksi rannikon maanviljelysalueisiin. 1990-luvun lopulla tutkittiin ensimmäiset roomalaisajan röykkiöhaudat Pyhtään Strukan kalmistossa. Sittemmin itäisen Uudenmaan ja Kymijokilaakson rautakautisten ja keskiaikaisten löytöjen määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta.

Kahden henkilön Rautakymi- työryhmä päätti vuonna 2010 tutkia tulevan Koskenkylä-Kotka valtatien linjan uudelleen, vaikka tielinjalle oli tehty virallinen arkeologinen inventointi jo vuonna 2005. Päätös oli kohtalokas, sillä tielinjalta löytyi kaksi laajaa arkeologista kohdetta. Loviisan Tesjoella sijaitseva Viirankoski osoittautui moniperiodiseksi asuinpaikaksi, kun taas Kymijoen suulta Ahvenkosken Haasianiemestä löytynyt satama oli käytössä keskiajalla. Noin kolmannes kummastakin kohteesta tuhoutui syksyllä 2014 valmistuneen valtatien alle. Rautakymi työryhmä inventoi Porvoon Ilolan ja Pyhtään Huutjärven välisiä jokilaaksoja kahdeksan vuoden ajan. Runsaasti kuvitettu tietokirja luo katsauksen alueen tutkimushistoriaan, ryhmän kokoamaan arkeologiseen aineistoon, uusiin muinaisjäännöksiin, sekä materiaalitutkimusten tuloksiin.

Nyckelord: Ost-Uusimaa, Kymenlaakso, Haasianiemi, Viirankoski, Raudanvalmistus, Sepänpaja, Vyökoukku