Kalevanpoikien kronikka

Koskinen uudistaa historiallisen romaanin perinnettä

Eletään syvintä 1100-lukua, ja Miklagård on läntisen maailman keskus, tieteen, uskonnon ja kaupan metropoli. Tuohon keisari Manuelin kultaiseen kaupunkiin suuntaavat kaukaisesta pohjolasta Lieto Lemminkäinen, tietäjä Väinö Kalevanpoika, takojamestari Seppo - ja Väntti, joka on vähäinen varreltaan mutta tarinanpunojana varteenotettava.

Jokaisella on Miklagårdissa oma tavoitteensa: Lemminkäinen kaipaa keisarin sotajoukkoihin, Väino etsii Kristuksen pyhiä nauloja saadakseen pojan jota kuolo ei nuorena korjaa ja Seppo hautoo kostoa vanhojen veritekojen tähden. Väntti päätyy yliteknikko Stauriakosin ja tämän teräväpäisen pojantyttären Irenen pajaan oppimaan sotateknologian ihmeitä.

Tästä aukeaa tarinoiden ja tarujen verkosto, jota Väntti vanhoilla päivillään muistelee, tapahtunutta väritellen ja omiaan lisäillen. Kalevanpoikien kronikka on kalevalaista mytologiaa, historiaa ja seikkailua yhdistelevä romaani, joka maalaa tuoreen kuvan maamme ja maailmamme menneisyydestä. Se on tarunhohtoinen ja elämäntäyteinen kirja, loistava lukuromaani jollaista ei Suomessa ole nähty sitten Waltarin päivien.

JP Koskinen (s. 1968) on tuottelias kirjailija, joka on kirjoittanut muun muassa historiallisia romaaneja, dekkareita, lastenkirjoja ja viimeksi WSOY:lle tieteisromaanin Luciferin perilliset (2016). Hänen romaaninsa Rasputin oli vuonna 2013 Finlandia-ehdokkaana.

Nyckelord: yhteiskuntakuvaus, keskiaika, matkat, toiveet, tulevaisuus, kosto, keskukset, yhteiskunta, muistelu, menneisyys, suomalais-ugrilaiset kansat, kehyskertomukset, parafraasit (kirjallisuus), suomenkielinen kirjallisuus, 1100-luku, Miklagård