Luiron laulu

Sompiossa lapsuutensa viettäneen Lauri Hihnavaaran (s. 1935) esikoisteos. Romaanityyppinen kertomuskokoelma Lapin yksinäisistä kulkijoista, poromiesten ja jokikalastajien hurjista elämäntaipaleista, kohokohdista, tappelunnujakoista, rakastumisista, lyhyen kesän onnesta, kun ladon tungoksessa pistettiin ”lapikasta lattihan”. Luiron laulu on muisto tiettömien erämaiden legendaarisista kiertelijöistä, jotka salametsästivät, tekivät sahtia ja pilkkasivat virkaherroja niin kauan kuin veri kiersi. Se kuvaa Sompion pikkukylien ihmiskohtaloita sodan jälkeisten rakennusvuosien ristipaineessa, ajalta ennen kuin Lokan tekojärvi piilotti kylät vesimassoihin.

Nyckelord: Kotimainen kauno, Novellit