Eila, Rampe ja elämän tarkoitus

”Nopola on loistava.”
Sanna Kangasniemi, Image

Rampen jalka on alkanut niksua, ja Eila haluaa viedä Rampen ihmeparantajan puheille. ”Mää en minkään hihhulin kaarettavaks lähre”, Rampe toteaa.

Matkareitti kulkee lännenratsastukilpailuiden ja maailman suurimman kyläkaupan kautta. Myös likkaa käydään tervehtimässä. Eilan, Rampen ja likan sananvaihto häilyy arkisen ja ”pyhän” aallokossa. Rampe muistuttaa yhtäkkiä Eilan silmissä Mannerheimia, Eila Rampen mielestä Gina Lollobrigidaa ja likka epäilee olevansa Marie Curien reinkarnaatio. Eila miettii, olisiko pitänyt sittenkin osallistua Miss Yyteri -kilpailuun, Rampe pohtii, oliko Lasarus sittenkin vain koomassa ja likka pähkäilee, saisiko äiti Amman halaus aikaan elämänmuutoksen.

Mutta löytyykö elämän tarkoitus?

Rampe: ”Mitäs tässä, hissuksiin mennään.”
Eila: ”Ei ny niin hissuksiin. Luetaan lehtiä, katellaan telkkaria ja seurataan asioita.”

Teksti liikkuu lajien rajamaastossa. Eila, Rampe ja elämän tarkoitus on draamallinen romaani mutta myös kertomuskokoelma. Osa teksteistä taipuu ääneen luettaviksi proosarunoiksi.

Nyckelord: Kotimainen kauno, Nykyromaanit