Jäisen väsymyksen säkeitä

Sairas

Ei saa mennä äidin kyytiin

Kyllä minä tiesin

Kyllä minä näin

Kyllä minä tunsin

Lapsi näkee, tuntee totuuksien maan

jossa menninkäiset eivät tanssi eikä suklaa kasva puussa

Vain tahmeita aamuja

humalalla myrkytettyä hiljaisuutta

kyyneleitä syysmustilla oksilla

Alkoholi hiipii pienen tytön iholle kovin varhain. Hänen on tyydyttävä puolikkaaseen äitiin ja arkeen, jonka palaset eivät oikein koskaan ole paikallaan.

Vahva ja tummanpuhuva kuvaus alkoholismista, toiseksi jäämisestä ja yksinäisyydestä, joka ei ikinä jätä viinanhuuruisen lapsuuden kokenutta aikuista. Rehellisiä, kipeitä ja ajoittain raakojakin säkeitä ajankohtaisesta ilmiöstä.

Ria Tuomas-Kettunen on kasvatustieteen kandidaatti, aikuisohjaaja ja valokuvaaja. ”Jäisen väsymyksen säkeitä” syntyi kirjoittamisen aineopintojen taiteellisena lopputyönä.