Paljonko on paljon? Luvuilla argumentoinnista empiirisessä tutkimuksessa

Miten tieteellisyys liittyy lukuihin? Onko iso aineisto parempi kuin pieni? Millä laadullinen tutkimus argumentoi, jos ei luvuilla? Mitä älykkyysosamäärä mittaa? Entä millä ehdoilla luvuista voidaan päätellä asioiden syitä ja niiden vaikutuksia? Miksi nykyaikaisen sosiologian kantaisän Émile Durkheimin taulukot kertovat eri tarinaa kuin hänen tekstinsä?

Luvuilla vakuutellaan ja luvut vakuuttavat, varsinkin jos lukija ei ymmärrä, mitä luvut tarkoittavat. Tilastollisten menetelmien oppikirjoissa kerrotaan, miten keskilukuja, hajontalukuja, riippuvuuslukuja, erilaisia kertoimia, selitysprosentteja ja tilastollisia merkitsevyyksiä tuotetaan. Tässä kirjassa tarkastellaan, miten niitä luetaan.

Paljonko on paljon? on jatkoa sosiaalitutkimuksen menetelmien professori Pertti Tötön kirjoille Pirullisen positivismin paluu (2000) ja Syvällistä ja pinnallista (2004), jotka ruotivat terävästi laadullisen ja määrällisen tutkimuksen periaatteita.

Nyckelord: metodologia, yhteiskuntatieteet, älykkyystestit, tilastotiede, luvut, numerot, empiirinen tutkimus, tutkimusaineisto, kvalitatiivinen tutkimus, sukupuolitutkimus, tilastolliset mallit, kausaliteetti