Kuriton kansa: poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa

1900-luvun alun Suomessa kysyttiin ensimmäisen kerran, mitä kansa tahtoo. Vastauksista osa on jo unohtunut, osa jatkanut elämäänsä.

Vuonna 1905 kansa meni lakkoon paremman tulevaisuuden puolesta. Kysymys uudesta poliittisesta järjestyksestä kosketti kaikkia. Miten sen näkivät teosofit, tolstoilaiset ja anarkistit? Millaisiin ihanteisiin perustuivat sukupuolioppaat ja kasvatustoimet? Entä mikä oli kansakunnan paikka lähetystyön mittakaavassa? Suomi oli osa Venäjää, mutta oliko Suuriruhtinaanmaa siirtomaa? Miten aikakauden keskusteluille naurettiin pilakuvissa?

Kuriton kansa -kirjassa tarkastellaan suurlakon ajan Suomen aatteellista monimuotoisuutta. Monipuoliseen aikalaisaineistoon perustuvassa tutkimuksessa tehdään näkyväksi sellaista poliittisen ajattelun ja toiminnan muotoja, joiden hyväksymiseen ja hylkäämiseen nykyisyys nojaa.

Nyckelord: 1900-luvun historia; historia; työväen historia; suurlakko; 1905; politiikka; poliittinen järjestys; kapina; kansakunta; Venäjä; kansapuhe; imperialismi; imperialismin kritiikki; kansa; sosialismi; sosialistit; sosialidemokratia; sosiaalidemokratia; työväki; työväenpuolue; avioliitto; kristillissosialismi; altruismi; anarkia; yhteisöllinen anarkia; kristillinen anarkia; anarkismikritiikki; keisarivalta; kansanvalta; kolonialismi; kansalaistottelemattomuus; poliittinen mielikuvitus; yhteiskunta