Sosiaaliohjaus: Lähtökohtia ja käytäntöjä

Sosiaaliohjaus - lähtökohtia ja käytäntöjä tekemiseen -teoksessa tarkastellaan sosiaaliohjauksen toteutusmahdollisuuksia sosiaalialan eri toimintaympäristöissä. Laajan valmistelutyön jälkeen sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan vuonna 2015. Sosiaalihuollon tehtävänä on edistää ja ylläpitää kansalaisten, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä sekä turvallisuutta. Kansalaisten hyvinvoinnin edistämistä palvelee se, että saatavissa on sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Lasten, nuorten ja erityistä tukea tarvitsevien kansalaisten neuvontaan ja ohjaukseen tulee eritoten panostaa. Käyttöön otettu laki sisältää ensi kerran kirjauksen ohjauksen ohella sosiaaliohjauksesta. Laissa sosiaaliohjaus määrittyy keinoksi vastata kansalaisten tuen tarpeisiin.
Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla elämänhallintaa ja toimintakykyä. (Sosiaalihuoltolaki 1301/ 2014,16.)
Lakiin tehty kirjaus sosiaaliohjauksesta antoi kimmokkeen tämän artikkelikokoelman tekemiseen. Tarkastelu kattaa niin varhaiskasvatus- ja perhepalvelut, aikuisille suunnatut palvelut kuin ikääntyneiden palvelut. Artikkelien laadintaa ohjasivat kysymykset, mitä voivat olla sosiaaliohjauksen asiakastyön lähtökohdat ja miten sosiaaliohjauksen asiakastyön käytännöt voivat rakentua sosiaalialan eri toimintakentillä. Artikkelit tarjoavat näkökulmia kysymysten tarkasteluun, mutta samalla ne avaavat sosiaaliohjausta koskevaa keskustelua.
Sosiaalihuoltolain nojalla sosiaaliohjaus on työkäytäntö, jota alan ammatillinen henkilöstö hyödyntää kansalaisten tuen tarpeisiin vastaamisessa. Artikkelikokoelmaa voidaan käyttää oppikirjana alan korkeakouluopinnoissa sekä ammatillisissa täydennyskoulutuksissa. Artikkelikokoelma on avuksi myös sosiaaliohjauksen asiakastyön käytäntöjen kehittämisessä, kun rakennetaan tapoja vastata ohjauksen keinoin kansalaisten tuen tarpeisiin. Artikkelikokoelma antaa muiden ammattialojen, kuten terveysalan edustajille tarkastelupinnan sosiaalialan työn lähtökohtiin ja käytäntöihin sosiaaliohjauksen näkökulmasta.
Artikkelikokoelman kirjoittajissa on kokeneita ammattikorkeakoulutuksen mutta myös sosiaalialan toimijoita. Artikkelien sisältöjä on tarkasteltu osana ammattikorkeakouluopetusta.

Nyckelord: sosiaaliohjaus, ammattikorkeakoulu, menetelmät, sosiaalityö, sosiaali- ja terveysala