Pohjoismaa vai kansandemokratia? Sosiaalidemokraatit, kommunistit ja Suomen kansainvälinen asema 1944-51

Miksi Suomesta ei tullut kansandemokratiaa? Kysymys on Suomen poliittisen historian perusongelmia, joka on myös kansainvalisesti kiinnostava kylmän sodan syntyvaiheiden vertailevassa tutkimuksessa. Mikko Majander tuo siihen uusia nakokulmia ja vastauksia tarkastelemalla Suomen tapausta paitsi poliittisen eliitin myos aatteiden, ideologian ja identiteettien tasolla.
Kylman sodan rintamalinja kulki sekä Suomessa että Euroopassa yleensä
työväenliikkeen halki, eikä se juopa syntynyt tyhjästä. Majander erittelee
sosiaalidemokraattien ja kommunistien välistä kilpailua työlaisten
sieluista pitkällä jänteellä ja avaa Neuvostoliiton suhtautumista Suomeen
muun muassa Väinö Tanneriin kohdistuneen "vihan" avulla.
Moskovasta katsoen länsimainen sosiaalidemokratia oli este Neuvostoliiton intressien toteutumiselle. Britanniassa valtaan noussut tyovaenpuolue levitti lonkeroitaan Skandinaviaan, johon sosiaalidemokraatit sitoivat Suomea lukuisten yhteyksiensä ja aatteellisen hengenheimolaisuuden kautta.
Kylman sodan puhjetessa suomalainen yhteiskunta oli ehtinyt jo kehittyä ja kypsyä pohjoismaisessa viitekehyksessä. Siteet Skandinaviaan olivat monitasoiset ja lujat. Ruotsalaisen kansankodin rinnalla itäeurooppalaisella mallilla ei ollut aitoa vetovoimaa edes kommunistien omissa joukoissa.

Nyckelord: aate- ja oppihistoria, Suomen historia