Kansamme parhaaksi

Kansamme parhaaksi -Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti
Vuosisadan alussa usko niin henkisten, ruumiillisten, sosiaalistenkuin moraalistenkin ominaisuuksienkin periytymiseen oli vahva. Ajan uutta huipputiedettä, perinnöllisyysoppia, käytettiin valottamaan niiden periytymistä. Tutkimustulokset yhdistettynä ajan hygienia- ja valistusaatteisiin sekä degeneraatiopelkoon loivat pohjaa rotuhygieenisille vaatimuksille ja toimille, joiden toivottiin tuottavan perimältään terveemmän väestön.
Vaatimukset konkretisoituivat avioliitto- ja sterilointilaissa. Käytännön toimiin oli kuitenkin tartuttu jo ennen lainsäädäntöä: Vuosina 1912-1922 Suomessa toteutettiin Euroopan mitassa poikkeuksellisen laaja ja aikainen tylsämielisten laitoshoidokkien sterilointi. Myös uiden kuin laitoksissa olevien steriloinnista tuli ’maan tapa’ jo ennen sterilointilain voimaantuloa.
Markku Mattilan tutkimuksessa selvitellään ketkä rotuhygieniaa vaativat, mihin ongelmiin sillä vastattiin ja mitä toiminnasta seurasi. Tutkimus valaisee rotuhygieenisten vaatimusten taustaa ja luonnetta sekä kertoo miten ja miksi Suomeenkin säädettiin sterilointilaki. Nykyiselle, geeniteknologian luvattuna aikana käydylle keskustelulle ja esitetyille vaatimukselle Mattilan työ antaa historiallista syvyyttä: sen näyttää mitkä keskusteluja on jo kertaalleen käyty ja mihin toimiin tartuttu perimältään terveemmän väestön nimissä.

Nyckelord: Suomen historia, eugeniikka, sterilointi, väestöpolitiikka, perinnöllisyystiede, biologinen antropologia, sosiaalihistoria, lääketiede