Pitkän ja hyvän elämän biologia. Telomeerit ja terveys

Miksi jotkut kuusikymppiset vaikuttavat nelikymppisiltä ja jotkut nelikymppiset puolestaan kuusikymppisiltä? Entä voimmeko itse vaikuttaa siihen, kumpaan ryhmään kuulumme?

Terveyteen ja ikääntymiseen vaikuttaa moni asia. Nobel-palkitun Elizabeth Blackburnin ja terveyspsykologi Elissa Epelin tutkimukset ovat osoittaneet, että kromosomit muodostavan DNA-rihmaston päässä olevat telomeerit eivät olekaan vain geneettisten ohjeiden siirtämistä varten. Ne kuuntelevat ihmistä: ne reagoivat stressiin ja rentoutumiseen, iloon ja suruun. Telomeerit vaikuttavat aivojen tilaan, mielialaan sekä siihen miten nopeasti vanhenemme ja kuinka alttiita olemme aivoja rappeuttaville sairauksille. Toisin sanoen voimme vaikuttaa solutasolla siihen, miten vanhenemme.

Teoksessa selitetään yleistajuisesti mitä telomeerit ovat ja annetaan yksinkertaisia ruokavalioon, uneen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä ohjeita, joiden avulla voimme pitää huolta telomeeriemme riittävästä pituudesta. Mitä syödä, miten treenata, miten torjua stressiä, miten suojella lasten telomeereja lapsuudesta teini-ikään saakka. Miten elää pitkä ja hyvä elämä.

Elizabeth Blackburnille myönnettiin kahden kollegan kanssa lääketieteen Nobel-palkinto 2009 telomeerien ja telomeraasin toiminnan ja niiden vaikutuksen vanhenemiseen selvittämisestä. Blackburn on arvostettu tutkija, jonka Time-lehti on valinnut maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen listalle.

Elissa Epel on johtavia terveyspsykologian tutkijoita Yhdysvalloissa. Hän johtaa Kalifornian yliopiston stressin, ikääntymisen ja ylipainoisuuden tutkimuskeskusta San Franciscossa.

Avainsanat: terveys, geenit, telomeerit, biologia, ikääntyminen, hyvinvointi, ikä, pitkäikäisyys, elinvoimaisuus, solut, kromosomit, DNA, elintavat, terveyskäyttäytyminen