Neroja vai mielipuolia

Markus Hotakainen esittelee kirjassaan joukon tieteilijöitä, joista ei koulussa kerrota kaikkea.

Tieteen historia ei ole aina niin suoraviivaista kuin annetaan ymmärtää. Joskus tunnustetuilla tieteen isillä on pimeä puolensa, ja joskus hulluimpienkin propellihattujen ajatuksissa on perää.

Markus Hotakaisen teoksessa esitellään mm. Isaac Newton, joka fysiikan tutkimuksen ohella oli intohimoinen alkemisti, Nikola Tesla, joka yritti kehittää langatonta sähköä, alkoholin nimennyt Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim eli Paracelsus sekä Marsin kanavista ja silloista yksityiskohtaisia piirroksia havaintojensa perusteella laatinut tohtori, professori Leo Brenner, joka myöhemmin paljasti, ettei hän ollut tohtori, professori eikä Leo Brenner, vaan itse asiassa kreivi Spiridon Gopcevic Triestestä. Hotakaisen käsittelyssä tieteen historia on yhtä aikaa hillittömän hauskaa erittäin valaisevaa.

Markus Hotakainen on tietokirjailija ja tiedetoimittaja, joka on erikoistunut tähtitieteeseen ja avaruustutkimukseen. Hän on kirjoittanut laajalti lehtiin ja verkkoon tiedeaiheista sekä julkaissut lukuisia kirjoja. Niistä laajimman lukijajoukon lienee saavuttanut Mars-kirja, joka on julkaistu myös Yhdysvalloissa.

Avainsanat: luonnontieteet, luonnontieteilijät, tiedemiehet, tiedenaiset, tutkijat, keksinnöt, tieteenhistoria, henkilöhistoria