Suomalainen kansanusko

Mitä suomalaisessa kansanuskossa ajatellaan maailman synnystä ja lopusta, tämänpuoleisesta ja tuonpuoleisesta? Millaista on suomalainen samanismi? Miten suomalainen totemismi ilmenee? Miten tämä kaikki näkyy vuoden kierrossa ja kansankulttuurin juhlapäivissä? Suomalainen kansanusko tarjoaa kiehtovan matkan suomalaisen kansanuskon maailmankuvaan, jumaliin, luontosuhteeseen, ihmiskäsitykseen ja magiaan. Kansanusko ei ole vain kokoelma outoja uskomuksia ja käytäntöjä, vaan kokonainen toimiva maailmanselitys ja tapa hahmottaa olemassa¬oloa. Se on kulkenut perimätietona arkisissa toimissa, pyhissä rituaaleissa sekä kansan syvissä mielikuvissa ja uskomuksissa. Kalevalainen Sampo, taivaan takominen, Tuonelan joki ja maailman synty munasta ovat ikiaikaisia mielikuvia, joilla suomalaisten mielenmaisemassa on omat erityispiirteensä. Tontut, maahiset ja menninkäiset ovat joutuneet väistymään, mutta sisimmässämme kansanusko jatkaa väkevänä elämäänsä.

Avainsanat: Suomi, kansanusko, muinaisusko, kansanperinne, maailmankuva, yliluonnolliset olennot, jumalat, haltijat, pyhät paikat, sielu, vainajat, vainajainpalvonta, luontosuhde, s̆amanismi, šamaanit, magia, tietäjät, vuotuisjuhlat, henget, kultit, karhu, hirvi, eläimet