Kylmän sodan päätös: Draamaa Helsingissä, Moskovassa ja Berliinissä

Kylmän sodan päättyminen mullisti Euroopan tilanteen ja loi myös Suomelle uudet toimintaedellytykset. Jälkeenpäin nähtynä muutos sujui rauhanomaisesti, mutta päättäjät kokivat useita uhkaavia tilanteita, jotka olisivat saattaneet johtaa katastrofiin. Suomalaisten kannalta pahin uhkakuva oli Neuvostoliiton ajautuminen samanlaiseen sisällissotaan, joka parhaillaan riehui Jugoslaviassa.

Diplomaatti Heikki Talvitie ja professori, politiikan tutkija Pekka Visuri kuvaavat tapahtumia ja arvioivat niitä uusimman tutkimustiedon valossa, sekä samalla kertovat, miltä asiat näyttivät henkilökohtaisesti koettuina. He ovat hyödyntäneet erityisesti ulkoministeriön raportteja ja viime aikoina tutkimuskäyttöön avattua Mauno Koiviston arkistoa.

Talvitie toimi suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 1988-1992, joten hän kykeni lähietäisyydeltä näkemään Neuvostoliiton hajoamisen ja Venäjän nousun. Visuri seurasi erityisesti Saksan yhdistymiseen johtaneita tapahtumia sekä vallanvaihdoksia itäblokin maissa ja on tutkinut Suomen valtiojohdon päätöksentekoa.

Avainsanat: Berliini, Etyk, Eurooppa, Helsinki, Mauno Koivisto, Moskova, Neuvostoliitto, Saksan yhdistyminen, Suomi, Wende, arkisto, itäblokki, kylmä sota, perestroika, poliittinen historia, ulkoministeriö, yya