Koko kansan leijonat: Suomi-kiekon historia

Suomen suosituimman lajin vaiheet luonnonjäiltä maailman huipulle

Jääkiekolla on Suomessa lähes sadan vuoden historia. Varhaisvuosina Suomen Palloliitto ja Luistelu-liitto kamppailivat lajin hallinnasta ennen kuin Jääkiekkoliitto perustettiin 1929. Laji kuitenkin kehittyi hitaasti, ja useimmat pelaajat olivat jääpalloilijoita.

MM-kisoissa Suomi on pelannut Baselin vuoden 1939 kisoista ja olympialaisissa Oslon kisoista 1952 lähtien. Sotien jälkeen jääkiekkoa kehitettiin innolla. Ruotsista saatiin varusteita ja vaikutteita.

Kaupungistuminen hyödytti suomalaista jääkiekkoa. Agraari-Suomi hiihti ja yleisurheili, vaurastunut ja länsimaistunut Suomi pelasi jääkiekkoa. Merkittävää oli jäähallin valmistuminen Tampereelle 1965 ensimmäisiä omia MM-kisoja varten.

Suomalaiset saivat odottaa pitkään jääkiekkomenestystä. Ennen Calgaryn olympiahopeaa 1988 koettiin monia kirveleviä tappioita. Jääkiekko selvisi voittajana 1990-luvun lamasta. Hekumallinen ensimmäinen MM-kulta saavutettiin 1995. Yhteensä miehet ovat ottaneet 19 arvokisamitalia.

1990-luvulta alkaen on panostettu myös naisten jääkiekkoon. Naiset ovat saavuttaneet kaksitoista pronssia MM-kisoista ja kolme olympiakisoista.

Koko kansan leijonat kuvaa Suomi-kiekon kehittymistä koko kansan leijoniksi ja naarasleijoniksi.

Kirjan tekijät ovat professori Markku Jokisipilä, FT Jouko Kokkonen, FM Kalle Rantala ja dosentti Ossi Viita. Lisäksi teoksessa on jääkiekkoasiantuntijoiden erityisartikkeleita.

Avainsanat: jääkiekko, turnaukset, ammattiurheilu, huippu-urheilu, jääkiekkoilijat, urheiluhistoria, liikuntakulttuuri, historia, Suomi