Vaietut ja vaiennetut. Karjalankieliset karjalaiset Suomessa

Karjalan kieli ja karjalankielisten oikeudet on sivuutettu Suomessa aivan viime vuosiin saakka. Miksi karjalasta on vaiettu ja miksi sitä on vähätelty? Miten nyky-Suomessa tulisi tukea karjalan kielen puhujia, jotta heidän ei enää tarvitsisi vaieta omalla kielellään?

Vaietut ja vaiennetut on kattava esitys Suomessa kotoperäisestä karjalankielisestä väestöstä. Historian, kielen ja kulttuurin lisäksi se kuvaa karjalankielisten asemaa sodanjälkeisessä Suomessa ja ottaa kantaa siihen, miten mahdollisuuksia käyttää karjalaa ja siirtää kieltä uusille puhujapolville tulee parantaa.

Kirja on tarkoitettu Suomen karjalankieliselle yhteisölle, kielellisten oikeuksien toteutumisesta vastaaville päättäjille ja virkamiehille, tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille Suomen vähemmistökielistä ja kieli-ilmastosta kiinnostuneille.

Kun karjalainen kansa on assimiloitunut valtaväestöön, ovat sen käsitykset itsestään muuttuneet valtaväestön näkemysten mukaisiksi. Kirja avaa Suomen karjalankielisten karjalaisten kielioloja ja niiden kehityshistoriaa, joita yhteisön jäsenetkään eivät aina tunne. Tämä on tärkeä keskustelunavaus koko yhteiskunnassa ja karjalankielisen yhteisön sisällä.
Ari Burtsoff, nuoren polven karjalankielinen karjalainen Suomessa

Teos on koskettava tutkimukseen ja laajaan lähdeaineistoon perustuva kuvaus karjalankielisten syrjinnästä ja karjalan väheksynnästä demokraattisessa Suomessa. Samalla se on yhteiskunnallista vastuuta tuntevan tutkijan kannanotto kielellisten oikeuksien puolesta. Kirja kuuluu jokaisen poliitikon, virkamiehen, opettajan ja opiskelijan lukemistoon: se opettaa ymmärtämään, mitä syrjinnästä seuraa ja kannustaa korjaamaan virheitä yhteisin voimin.
Professori emerita Pirkko Nuolijärvi

Avainsanat: Karjala, kielitiede, suomalais-urgilaiset kielet, Suomen sukukansat, karjalaiset, karjalan kieli, kulttuuri, karjalankieliset, vähemmistökielet, vähemmistöpolitiikka, muuttoliike, sodat, siirtoväki, itämerensuomalaiset kielet, yhteiskunnallinen asema, syrjintä, sosiolingvistiikka, kielihistoria, kielipolitiikka, Suomi