Ritaripartion sissi

Kaukopartiomiehet olivat kunnioitettu joukko. Kajaanilainen Väinö Järvinen oli yksi heistä. Hän oli mieleenpainuva eloisa persoona ja kertoi mielellään partioretkistään. Hän myös kirjoitti paljon muistiinpanoja kokemuksistaan. Väinö menehtyi sairauden murtamana vuonna 2006.
Kirjan on kirjoittanut Väinö Järvisen muistiinpanojen ja tekstien pohjalta Hannu Järvinen. Teoksen tapahtumat ovat Väinön silmin nähtyjä ja pääosin yhdestä vaiherikkaasta partioreissusta.
Palatessa heillä oli mukanaan kolme vankia. Myrskyisän tuulen vuoksi paluu venyi ja Väinöllä jäi aikaa pelata salaista peliään nuoren naisvangin kanssa, johon hän rakastuu.
Väinön ja hänen kanssaan palvelleiden miesten luottamus ja kunnioitus esimiestään, luutnantti Eino Penttilää kohtaan oli suuri (Mannerheim-ristin ritari N:o 79/19.8.42). Ansioistaan huolimatta Penttilä oli hyvin vaatimaton mies. Pian ritariksi nimittämisen jälkeen Penttilän porukka sai lempinimen Ritaripartion sissit.

Avainsanat: romaanit, sotakirjallisuus, sodanjohto, kaukopartiot, sissisota, rakkaus, sota-aika, sotilaat, luutnantit, sotavangit, venäläiset, kaunokirjallisuus, Itä-Karjala, Rukajärvi, sähkökirjat, suomenkielinen kirjallisuus