Hiljainen kärsimys: Runoja; Ari Paavilainen

Runot ovat kirjoitettu muutamassa vuodessa. Olen yrittänyt tuoda esiin, mikä ihmisyydessä
on olennaista hyvässä ja pahassa. Aina päätyen ikuisiin lakeihin ainoana totuutena, joka yhditää ihmisiä. Sitä etsimme kuin sielujemme maljaa. Ihmisyyden haavaa

Avainsanat: Hiljainen kärsimys, Paavilainen, ihmisyys, hiljaisuus, Totuus