Putoamispaikka

Nainen ei kuule enää itseään. Mies on menettänyt onnellisuutensa. Tytär haluaa tehdä hyvää.

"Mieli oli niin kirkas, että tuntui kuin ei olisi ymmärtänyt, minkä keskellä oli."

Isoäidin katoamisesta käynnistyvä arvoituksellinen, monikerroksinen romaani vie tyhjään merenrantataloon, muuttuvien säiden, luonnon ja puutarhan sekä aikalaiskeskustelun ja sukupolvikokemusten ääreen.

Talosta löytyvät vanhat esineet muuttuvat vihjeiksi, jotka käynnistävät seuraavan etsinnän.

Pyysalon kerronta leikittelee perinteisen romaanin keinoilla ja kuvastolla, mutta onko mikään lopulta, miltä näyttää?

Putoamispaikka on monikasvoinen, visuaalinen romaani itsensä kohtaamisesta, yksinäisyydestä, luontosuhteesta ja sukupolviahdistuksesta.

Joni Pyysalo (s. 1974) tunnetaan runoilijana, kolumnistina, kriitikkona ja kulttuuritoimittajana. Hän debytoi vuonna 2001 runoteoksella Jätän tämän pimeän kalustamatta, joka palkittiin Suomen Kirjailijaliiton esikoiskirjapalkinnolla. Esikoisproosateos Ja muita novelleja (2011) oli arvostelumenestys ja ehdolla Runeberg-palkinnon voittajaksi. Pyysalon edellinen romaani Alaska (2016) kuvasi valemuistoja ja rakkautta evoluutiopsykologian näkökulmasta. Sitä kehuttiin mm. tarkasta kielestä ja terävästä ajankuvasta.

Avainsanat: ihmissuhteet, katoaminen, esineet, merkitykset (tieto), sää, vaihtelu, isoäidit, perheet (ryhmät), sukupolvet, talot, rannikot