Konsta Pylkkänen etsii kortteeria

Mistä miehelle turvapaikka maailman melskeiltä ja suhdanteilta?

Suomen kuuluisin korpifilosofi Pylkkäs-Konsta palaa yhtä sanavalmiina, piiputtelevana ja ajattelevana kuin ennenkin, viikset vain harmaantuneina. Mistä miehelle turvapaikka maailman melskeiltä ja suhdanteilta?

"Joka ukko meistä vanhenee, se on vuorenvarmaa. Kyllä sitä vaan aidastuu, kasettuu, käpristyy pesäänsä; jos sellaisen löytää. Viimein nyykkähtää sijalleen, niin että kanttuvei. Se on elämänn imevä niva ennen tummaa suvantoa. Tämä on kertomus siitä, miten Pylkkäs-Konsta etsii kortteeria, jossa voisi rauhoittua maailman suhdanteilta ja melskeiltä. Vaan sitä ennen ihan käpsäkästi olemisen syrjässä. Käpsäkästihyvinkin!"

Veikko Huovisen (1927–2009) luoman Konsta Pylkkäsen kuuluisat siniset ajatukset ovat edelleen omaperäisiä ja jäljittelemättömiä.

Avainsanat: maaseuturomaanit, huumori, koti, etsintä, kotiinpaluu, kotiseutu, elämäntapa, maaseutu, hyvä elämä, tyytyväisyys, vanheneminen, miehet, yhteiskunnallinen muutos, Suomi, 1960-luku, syrjäseudut, Kainuu