Luvattu maa - Suur-Suomen unelma ja unohdus

Pelottavan ajankohtainen teos nationalismista.

Luvattu maa kertoo 1920- ja 1930-lukujen haave- ja vihapuheesta, ja miten naiset sekä kulttuuriväki myös osallistuivat Suur-Suomi-hengen nostatukseen.

Suur-Suomi-aatteen juuret olivat syvällä 1900-luvun alkupuolen suomalaisessa nationalismissa. Heimosotien valkoinen ideologia on monille tuttua, mutta Itä-Karjalan suomalaistaminen kuului myös työväenliikkeen intresseihin.Itä-Karjalaan saavuttiinkin 1941 kuin pyhään maahan, sukulaisheimojen ja Suomen luonnonmukaisten rajojen ääreen. Valloitusta perusteltiin ristiretkenä bolshevismia vastaan. Miten ihmeessä suomalaiset suhtautuivat niin voitonvarmasti moninkertaisesti vahvempaan vastustajaansa?

Kirjoittajat ovat uutta suomalaista sotahistorian tekijäsukupolvea. Näreen ja Kirveksen lisäksi mukana ovat FT Ville Kivimäki, FT Oula Silvennoinen ja FT Tuomas Tepora.

Avainsanat: jatkosota, SS-joukot, suomalaiset, yhteistyö, Suur-Suomi-aate, nationalismi, aatehistoria, historiantutkimus, Suomi, Saksa, Itä-Karjala, vihapuhe, opettajat, nuoret, vastarinta, korttipelit, sotilaat, muistelu, mieliala, kokemukset, sotaveteraanit, karjalaisuus, mielikuvat, karelianismi, kansallisromantiikka, heimosodat, kirjailijat, kansatieteilijät, propaganda, päiväkirjat, heimoaate, sensuuri, aikalaiskritiikki, naiset, kirjeet, kenttäposti, sota-aika, lotat, kotirintama, Viena, 1941, 1920-luku, 1930-luku, ihanteet, viholliskuvat