Elämän ja elämän kysymys

Runot ja muukin kirjoittaminen on minulle rankkaa terapiaa: sattuu, kun kirjoitan, mutta sattuisi vielä enemmän, jos en sanoja vangitsisi. Olen etäännyttänyt kärsimykseni aiheet, joten uskon niiden olevan sangen laajakirjoisia.
Ja minusta terapia on tehonnut hyvin: ei niin, että olisin kärsinyt vähemmän, vaan että olen kaikesta huolimatta sarkasmiin taipuvainen myönteinen mies. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä kunnaneläinlääkärin virasta. En juo viinaa, vaan minulle riittää luovuuden lähteeksi Taysin terapiat.

Nautin, kun näen sanojeni tehon. Etenkin ”tavallisten” miesten palaute on spontaania ja saa minut jatkamaan.

Minulla on Vesilahden kirkonkylän raitilla ite-taide puisto, johon monet runot viittaavat. Olet tervetullut sinne. Toimin mielelläni oppaana.