Ryhmätahto- ja dialoginen johtaminen organisaatioiden kehittämisessä

Ritva Rannan väitöskirjassa esitellään eri näkökulmista organisaatioiden ja yritysten kehittämistyöhön ja kehittämiskulttuuriin liittyviä tekijöitä.

Väitöskirja sisältää:
• Kehittämiskulttuurin askeleleet – Kuvaus kehittämiskulttuurin vaiheista – Tunnistamalla oman organisaatiosi vaiheen, saat pohjan tavoitetyöskentelylle
• Dialogisen johtamisen merkitys – Tunnistat ihmisten osallisuuden kokemuksen tärkeyden – Saat sisältöä omaan ihmisten johtamiseen
• Ryhmätahtojohtaminen – Ryhmän toiminnan hyödyntäminen – Saat tavoiteprosessin sisällön, jolla rakennetaan motivoinut ryhmä
• Osaamisen merkitys kehittämistyössä – Tunnistat henkilöstön, ryhmän ja organisaation osaamisen – Saat osaamisen vahvistamiseen kehityspolun

Kehittämiskulttuuriin vaikuttavia tekijöitä
Kehittämiskulttuurin askeleleet kuvaavat erilaisia vaiheita myönteisen kulttuurin muodostumisessa. Kehittämisosaaminen on yksi näkökulma, joka muodostaa henkilökohtaisen osaamispolun ja ryhmän osaamisen kasvattamisen sekä organisaation osaaminen kasvattamisen.

Onnistuneeseen kehittämistyöhön vaikuttaa dialoginen johtaminen, joka on yksi päätekijä. Kehittämistyö vahvistuu, kun ihmiset saavat toteuttaa itseään ja samalla kokevat työnsä hyödylliseksi ja tulokselliseksi. Toinen päätekijä jatkuva parantaminen vahvistuu erityisesti, kun henkilöstö on tyytyväinen omin kehitysmahdollisuuksiinsa ja kokee työnsä itsenäiseksi sekä työpaikan ilmapiirin keskustelevaksi. Ryhmätahtojohtamisen tavoiteprosessi on yksi keino, jolla onnistunutta kehittämistyön tekemistä tuetaan ja myönteistä kehittämiskulttuuria vahvistetaan. Esimiestyötä haittaaviakin tekijöitä löytyi, eriarvoinen kohtelu ja kiire haittaavat esimiestyötä. Henkilöstön mielestä esimiestyöllä on vahva vaikutus kiireen esiintymiseen ja sen negatiivisiin vaikutuksiin. Näyttää siltä, että hyvä yhteishenki ja yhteiseen tavoitteeseen sitoutunut henkilökunta myös kehittää työtään ja organisaation toimintatapoja merkittävästi.

Ihminen - ryhmä - organisaatio kehittämisen kohteena
Kehittämismalli sisältää sekä yksilön että ryhmätahtojohtamisen kehittämispolun. Lisäksi taustalla toimii koko ajan organisaation kulttuurinmuutosprosessi, joka tukee ihmisten ja organisaation kasvua, oppimista ja kehittymistä. Se sitoo osa-alueet yhteen, mahdollistaa kaikkien kolmen tapahtumisen samaan aikaan ja synnyttää kehittämismyönteisyyttä.

Ryhmän identiteettiä on helpompi vahvistaa, kun organisaatio on edennyt kehitysaskeleilla ja kun yksilöt vahvistavat osaamistaan tällaisessa organisaatiossa. Jokaisella askeleella nämä kolme kehityksen virtaa sekoittuvat ja sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Organisaatiossa ydinkehittämisryhmä laajenee ja ihmiset haluavat tulla mukaan uudenlaiseen toimintaan. Näin kehittämisen prosessi nopeutuu ja laajenee koskemaan suurempaa joukkoa ihmisiä. Vähitellen se koskee koko organisaatiota, joka vähitellen siirtyy seuraavalle kehittämisen tasolle.

Kehittämistyöhön vaikuttavat päätekijät
Kehittämistyöhön vaikuttavat faktorit ovat: dialoginen johtaminen, jatkuva parantaminen, tuottavuus henkilöstö huomioiden, töiden organisointi ja strategiatyö sekä osaamisen hyödyntäminen. Työhyvinvointi on erityisesti yhteydessä dialogiseen johtamiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Työhyvinvointi voidaan nähdä kokonaisuutena, joka koostuu johtamisesta, osaamisen kehittämisestä, sekä työntekijän psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Lisäksi työhyvinvointi pitää sisällään koko organisaation kehittämisen sujuvasti toimivaksi kokonaisuudeksi.

Työpaikalla voidaan oppia uusia asioita työssä ja kuitenkin kyetään keskustelemaan ongelmista ja töiden järjestämisestä, ja tiimin itseohjautuvuus on mahdollista. Esimiesten oikeudenmukaisuus on yhteydessä ryhmätahtojohtamiseen. Hyvin toimivalla työpaikalla kyetään ottamaan rakentavasti puheeksi vaikeatkin asiat ja ne kyetään selvittämään.

Keywords: dialoginen johtaminen, kehittämiskulttuuri, jalkauttaminen, jatkuva parantaminen, käytäntöön vieminen, muutosjohtaminen, johtaminen, ryhmätahto, SIMOL, työhyvinvointi, työhyvinvointi ja tuottavuus, työkalut, työyhteisötaidot, väitös, väitöskirja ritva ranta