Elämän neuvoja

Elosi polkuja kulkenut kauan maailmaa nähnyt
jalkansa kätensä nokisiksi liannut.
Syntejä monia vallan nokisia elämänsä iloksi
ja syntiensä nautinnoksi tehnyt.
Hyvin on huonosti poika oppinut.
Elämän tavat ovat kuin isot nokiseksi tahritut jalat.
Kolhuja monia kokenut.
Aina ylös ja alas nokisena alamäestä ylös yrittänyt.
Joskus potkuhousut äitinsä edessä jalasta potkaissut.
Maailmalle lähtenyt
mieron syntistä tietä kulkenut kovia kokenut.
Polkuja polkenut
kantoja kaatanut.
Vihamieheksi joskus oppinut toisia manaillut.
Pahasti nokea nilkoissa nilkuttanut elämässä
häpeäksi toisille antanut.
Ikänään ei anteeksi pyytänyt.
Voihkia ja valittaa toisille pahaa mieltä toitottanut
kuin torvea tyhmä poika soittanut.
Vaan niin se isoisä jo pojanpojallensa sanoi:
Niin se metsä vastaa
kuinka sinne huudetaan.
Voi tuota poikaa pesis nuo syntiset nokiset
jalat vielä puhtahiksi
lumea valkeammiksi
ja ottaisi isoisästänsä opin ja rukoilisi synnit pois.
Saisihan sitten Jumalansa hänkin vanhurskahana
Jeesuksen luona nähdä.