Suomen ulkopolitiikan kielipelejä

Suomen ulkopolitiikan kielipelejä -Analyysi ulkopolitiikan tutkimuksesta 1970–2003
Teoksessa jäsennetään suomalaisen ulkopolitiikan tutkimusyhteisön tapaa muodostaa käsitystä maailmasta ja itsestään vuosina 1970-2003. Ulkopolitiikan kielipeli muodostuu kansainvälisen ja kansallisen vuorovaikutuksen kautta. Ulkopolitiikan tutkimus osallistuu ulkopolitiikan tukemiseen, tarkentamiseen ja kehittämiseen. Vastauksia etsitään mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten alan tutkimus on ollut tiedollisessa, sosiaalisessa ja poliittisessa vuorovaikutuksessa ulkopolitiikan tekemiseen? Mitä tarkoittavat käsitteet Venäjä ja globaali suomalaisessa yhteydessä? Mikä oli Kekkosen merkitys tutkimuksellisissa debateissa? Miten tieteellisen objektiivisuuden ja poliittisen puolueettomuuden teemat muodostivat käsiteparin? Miten kylmän sodan loppu vaikutti tutkimuskenttään? Mikä on ulkopolitiikan tutkimuksen perintö?
Aktiivinen puolueettomuuspolitiikka, luottamukselliset suhteet, integraatiopolitiikka, Ydinaseeton Pohjola ja Pohjoinen ulottuvuus olivat ajanjakson keskeisiä kielipelejä. Suomi pienenä kansakuntana pyrki luomaan omaa arvostettua välittäjän ja sillanrakentajan roolia monenkeskisessä maailmassa. Ulkopolitiikan tutkimus on myötävaikuttanut suomalaisen kontaktiteknologisen osaamisen kehittymiseen, joka perustuu kykyyn olla aktiivisesti kosketuksissa erilaisiin jopa vihamielisiin tahoihin ja välittävään rooliin näiden välillä. Nykypäivänä tämä osaaminen näyttäytyy kansainvälisten välittäjäntehtävien lisäksi esimerkiksi Nokian kehittämien tuotteiden käsitteellisissä taustoissa ja politiikan tavoissa kehittää Pohjoisen ulottuvuuden merkityssisältöä.
Kirjaa ei ole saatavilla painettuna.

Avainsanat: ulkopolitiikka, politiikka, poliittinen vuorovaikutus, globalisaatio, Kekkonen, kylmä sota, politiikan tutkimus, poliittinen historia, poliittinen tutkimus