Lama, pula ja työttömyys

Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkan alennuksia. Lama oli vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama ulottui monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa vuosien 1917–1918 ja vuosien 1939–1944 rinnalle ja väliin. Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi. Toisin kuin pula-aikoina yleensä nyt kaupoissa oli kyllä tavaroita, mutta kaikilla ei ollut niihin varaa.

Tamperelaisperheiden toimeentuloon laman aikana keskittyvä tutkimus perustuu laajoihin ihmisten elämää ja kulutusta makrotasolla kuvanneisiin tilastoaineistoihin. Tutkimusta varten on tamperelaisten työssäkäynnistä, työttömyydestä, tuloista, avioitumisesta ja lapsien hankkimisesta rakennettu tietokantoja, joiden pohjalta on rakennettu pieniä mikrohistoriallisia kertomuksia tamperelaisten perheiden elämästä laman aikana. Työväestöön kohdistuneen laman suhteuttamiseksi on työläisperheiden rinnalle otettu muihin yhteiskuntaluokkiin kuuluneita perheitä. Vaikka tilastot ja tietokannat ovat perhetarinoiden myötä muuttaneet muotoaan määrällisestä laadulliseksi, on lamakuvaa lisäksi täydellistetty ja monipuolistettu kirjallisuuden, muistelmien ja sanomalehtiaineiston avulla.

Laman aikana työn puutteesta kärsineet perheet olivat epävakaiden työmarkkinoiden armoilla. Sosiaaliturva oli vähäistä. Välillä työttömät pääsivät työttömyys- eli varatöihin, välillä he joutuivat turvautumaan köyhäinhoitoon, joka piti maksaa takaisin parempien aikojen koittaessa. Ajoittain työttömät söivät soppaa työväentalolla. Monet perheet selvisivät pahimman yli tehtaissa työskennelleiden nuorten tuloilla. Avioliittojen solmimista ja lasten hankkimista lykättiin laman aikana. Jos joissakin perheissä lama liitti lapset ja toimeentulovaikeuksista kärsineet vanhemmat tiukemmin yhteen, niin oli myös perheitä, joissa lama osaltaan johti perheiden hajoamiseen.

Vaikka naiset säilyttivät miehiä todennäköisemmin työpaikkansa, putosivat naisten lähtökohtaisesti heikot palkat tekstiilitehtaissa niin alas, että heidän asemansa vertautui työttömiin sekatyömiehiin. Heikon taloudellisen tilanteen vuoksi jotkut toimeentulovaikeuksissa olleet joutuivat turvautumaan laittomiin keinoihin, kuten prostituutioon ja varasteluun.

Kirjaa ei ole saatavilla painettuna.